Sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava jokaisessa kunnassa niitä tarvitseville

Päijät-Hämeen aluevaltuuston hyväksymä talouden ja toiminnan suunnitelma kuluvalle vuodelle on ainoa mahdollinen. Siinä on asetettu etusijalle kansalaisten perustuslaillinen oikeus saada yhtäläiset ja riittävät palvelut asiakkaan ongelmasta, asuinpaikasta, iästä ja varallisuudesta riippumatta.

Henkilöstövähennysten sijaan panostetaan oman henkilökunnan rekrytointiin. Vuokratyövoima on pääsääntöisesti kalliimpaa eikä sitoudu jatkuvaan toiminnan kehittämiseen.

Päijät-Hämeessä on tehty kuntien kanssa vuosikymmeniä ongelmalähtöistä yhteistyötä ja vuodesta 2007 systemaattista yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen sekä hieman myöhemmin pelastuspalveluiden järjestämisessä. Tavoitteena on ollut toimiva palvelurakenne koko maakunnassa.

Lähtökohtaisesti Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätös hyvinvointialueiden rahoituksen järjestämiseksi oli suuria asutuskeskuksia ja väestökeskittymien vaatimuksia myötäilevä. Rahoituksen yhdenmukaistaminen maan eri osissa vastaamaan väestön palveluiden tarvetta olisi pitänyt tehdä joutuisammalla aikataululla.

Siirtymätasaus leikkaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta yhteensä lähes kymmenen vuoden siirtymäaikana yli 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi nykyinen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkasi koko maassa vuonna 2024 palveluista kaksi miljardia euroa ja ohjaa lisäresursseja samanaikaisesti kilpailevan Kela- rahoituksen kasvattamisen kautta tukea yksityisen palvelujärjestelmän kehittämiseen.

Se on tietoinen valinta rahoituksen suuntaamisesta yksityiselle sen sijaan, että sillä olisi kehitetty hyvinvointialueiden palveluita. Kansalaisia pakotetaan ottamaan yksityisiä terveysvakuutuksia, mikä lisää veroihin rinnastettavina kansalaisten kokonaisverotusta.

Suomessa ei riitä ammattihenkilöstö kahden rinnakkaisen, toistensa kanssa kilpailevan terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakentamiseen. Julkisen terveydenhuollon vastuulla on kaikki vaativa raskaasta päivystyksestä vaativaan erikoissairaanhoitoon, syövän, vammojen ja yksityisen puolen komplikaatioiden hoitoon.

Hyvinvointialueella vuoden 2024 säästötoimenpiteet, 18 miljoonaa euroa, toteutuivat lähes suunnitellusti. Kuluvan vuoden talouden toimintasuunnitelma sisältää 17,5 miljoonan euron sopeutustoimet ja 1,5 miljoonan euron tilavuokrien säästöt. Ne ovat kunnianhimoinen haaste toimintavuodelle.

Tavoitteena on hyvinvointialueen talouden ensimmäinen nollatulos. Taloutta rasittaa kuitenkin kahden edellisen vuoden alijäämä, joka tulee olemaan noin 105 miljoonaa euroa. Alijäämä tulisi lain mukaan kattaa Päijät-Hämeessä kuluvan vuoden loppuun.

Näin kovat talousvaatimukset ovat epärealistisia. Suuruudeltaan ne olisivat hieman vähemmän kuin koko operatiivisen tulosalueen vuosibudjetti ja lähes neljä kertaa perusterveydenhuollon vuosimenot.

Päinvastoin oman leikkaustoiminnan ja erityisosaamisen säilyttäminen ja kehittäminen vähentävät kalliita ostopalveluja, aikaansaavat säästöjä ja turvaavat laajan ympärivuorokautisen päivystyksen.

Hyvinvointialueen tulot muodostuvat valtion rahoituksesta ja asiakasmaksuista. Asiakasmaksujen korotus oli kipeä päätös, mutta korotuksen tekemättä jättäminen olisi edellyttänyt hyvinvointialueelle entistä kovempia säästöjä. Henkilöstön tai leikkaustoiminnan vähentäminen ei ole kestävä ratkaisu.

Orpon hallitukselta odotetaan siis realismin tunnustamista sote-pela-rahoituksen järjestämisessä, jotta hyvinvointialueen palvelut turvataan jatkossa.

Keskustan aluevaltuustoryhmä painottaa päätöksissään henkilökohtaisten palvelujen säilyttämistä jokaisessa kunnassa niitä tarvitseville. Hyvinvointialue tarvitsee toimivaa ja aktiivista yhteistyötä kuntien, yksityisten palvelutuottajien sekä kolmannen sektorin ja seurakuntien diakoniatyön kanssa kanssaihmistemme parhaaksi.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Martti Talja ja varapuheenjohtaja Kaarina Suhonen