Päijät-Hämeen palveluita parannetaan vahvalla yhteistyöllä

Uusi aluevaltuusto aloittaa toimintakautensa kesäkuun alussa. Tällä hetkellä puolueet ovat keskittyneet luottamuspaikkojen jakamiseen ryhmien valtasuhteiden mukaan.

Valtuustokauden aikana mitataan, miten hyvin koko aluevaltuustojoukkue toimii yhdessä. Jo neuvottelujen aikana on saatu ensimakua siitä, miten yhteistyö pelaa ryhmien välillä alkavalla kaudella. Käytyjen neuvottelujen perusteella lähtötilanne näyttääkin siltä osin varsin lupaavalta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tärkein tehtävä on tuottaa alueen asukkaille laadukkaat, yhdenvertaiset palvelut, jotka ovat saavutettavissa eri puolilla maakuntaa kohtuullisessa ajassa. Hyvinvointialueen talous on nyt niin tiukalla, että kaikilta päättäjiltä tarvitaan aktiivista ja myönteistä asennetta palveluiden ja asiakasprosessien kehittämiseen.

Tarvitaan avointa keskustelua niin luottamushenkilöiden kuin viranhaltioiden sekä alueen asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Se ei sulje pois sitä, etteikö rohkeille näkemyksille olisi tilaa, päinvastoin. Tärkeintä on pitää yllä keskinäistä kunnioitusta.

Tarvitsemme Päijät-Hämeessä myös entistä parempaa yhteistyötä valtion ja kuntien suuntaan. Kunnat vastaavat esimerkiksi monista ehkäisevistä palveluista, jotka onnistuessaan vähentävät hyvinvointialueen palveluiden tarvetta. Ehkäisevien palveluiden merkitystä on pitkään nostettu esille ainakin puheiden tasolla, mutta siihen kohdennettuja resursseja sen sijaan karsittu. Tänään säästetty kymppi voi olla huomenna satanen kuluina.

Hyvinvointialueen rahoituksen tullessa valtiolta tarvitaan siis vahvaa yhteistyötä myös siihen suuntaan. Vahva yhteistyö eri hallinnon tasojen välillä voikin avata uusia keinoja tuottaa laadukkaita palveluita vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

Ratkaisuja saadaan aikaiseksi, mikäli tavoite ja tahtotila ovat yhteiset. Päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkittua tietoa ja seurantamittareita, jotta kehittämistoimia voidaan ohjata yhdessä oikeaan suuntaan.

Hyvinvointialueen valtuustokausi aloitetaan yhteisellä strategian laadinnalla, sillä nyt tarvitaan yhteistä näkemystä palveluiden kehittämisestä, jossa palveluiden käyttäjät ovat keskiössä.

Seuraavan neljän vuoden aikana yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista mitataan niin talouteen kuin palveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen liittyvissä kysymyksissä. Jos saamme pidettyä jo neuvotteluissa muodostetun hyvän ilmapiirin kasassa läpi kauden, on lopputulos varmasti vähintään yhtä hyvä.