Hyvinvointialueen kehittämistyötä on jatkettava myös vuonna 2025

Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2024 on erinomainen katsaus edellisestä toimintavuodesta ja samalla tärkeä työväline niin organisaation toimivalle johdolle kuin uusille, tuleville luottamushenkilöille. Arviointikertomuksessa on hyvin kuvattuna Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen.

Talous on keskeisessä roolissa toiminnan onnistumisessa, sillä se on väline tuottaa keskeiset lakisääteiset palvelut. Talouden sopeuttamistoimissa ollaan onnistuttu tänä vuonna, mutta edelliset alijäämäiset vuodet luovat voimakasta painetta talouden tasapainottamiseen jatkossa. Tuoreessa muutostalousarvioesityksessä ylijäämä kipuaa 5,8 miljoonaan euroon, mikä on ennusteita selvästi parempi luku. Tulevien vuosien rahoitukseen on kiinnitettävä huomiota ja mietittävä keinoja lisärahoituksen saamiseen. Lainarahoituksen ja lisäajan saamisen lisäksi myös palveluiden myyminen muille hyvinvointialueille on nostettava aktiivisemmin valmisteluun eri toimialoilla. Erikoissairaanhoidossakin on nähtävissä myönteistä kehitystä hoitojonojen purussa, mikä voi mahdollistaa myös uusia avauksia palveluiden myynnissä osalle erikoisaloja. Vapautuvia resursseja voidaan myydä esimerkiksi muiden hyvinvointialueiden käyttöön saaden vastineeksi rahoitusta Päijät-Hämeen palveluiden kehittämiseen. Silmäleikkaukset on nyt jo siitä hyvä esimerkki.

Katse kääntyy kuitenkin valtion ja nykyisen hallituksen suuntaan, sillä alijäämän kattamista emme yksin pysty tekemään.

Haluan tässä puheenvuorossa nostaa esille myös henkilöstön. Olemme strategiassa asettaneet tavoitteeksi, että olemme ”alan paras julkinen työpaikka”. Samalla on kuitenkin todettava, että tavoitteen mittaaminen on hankalaa. On varmistettava keinot, jolla tavoitteen toteutumista voidaan aidosti mitata.

Henkilöstöjohtamiseen on kiinnitetty huomiota ja toimenpiteitäkin tehty - tästä esimerkkinä esihenkilöiden Reilun johtamisen -koulutus. Hyvinvointialueen menestyminen muodostuu nimenomaan osaavista ammattilaisista ja hyvästä johtamisesta, joka näkyy sujuvina asiakasprosesseina ja laatuna.

Henkilöstökertomuksen mukaan yhtä henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä on 20,5, mikä on todella korkea. Vuonna 2023 sairauspoissaolopäiviä oli kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstöllä keskimäärin 15,5. Poissaolopäiviin onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja mietittävä keinoja niiden vähentämiseksi. Poissaolojen määrä ei ole vähentynyt edelliseen

vuoteen. Irtisanoutuneiden lähtökyselyssä nousi esille sellaisia syitä, jotka mahdollisesti ovat kytköksissä myös poissaolojen korkeaan määrään. Näitä syitä ovat esimerkiksi hoitotyöhön uupuminen ja jatkuva muutos. Olisi tärkeä saada myös henkilöstön näkemyksiä näiden syiden ratkaisemiseen. Hyvä henkilöstöpolitiikka on myös hyvää taloutta, sillä poissaolot kuormittava töissä olevaa henkilöstöä ja aiheuttavat kuluja sijaisten palkkaamisen kautta. Meillä ei ole varaa menettää yhtään työntekijää työkyvyttömyyden vuoksi.

Tarkastuslautakunta on arvioinut hyvin ansiokkaasti sitovia toiminallisia tavoitteita ja näiden osalta arviointikertomuksen esittämistapa on selkeä. 13 sitovasta tavoitteesta on toteutunut ainoastaan kuusi. Näille sitoville tavoitteille oli taas asetettu 41 mittaria, joista toteutui vastaavasti 26. Toteutumatta jääneisiin ongelmakohtiin onkin perehdyttävä huolellisesti tulevan aluehallituksen johdolla.

Arviointikertomus toimii hyvänä viestikapulana seuraavalle aluevaltuustolle aluevaltuuston nykytilasta. Ehdotan, että tämä toimisi myös välineenä uusien aluevaltuutettujen perehdytykselle, sillä kertomus sisältää kootusti keskeisimmät kehittämiskohteet.